Tracefin ajankohtaiskatsaus 15.12.2025

Omnibus, ISSB ja Kiinan ESG-kehitys

Eurooppalainen kestävyysregulaatio, globaalit raportointistandardit ja Kiinan ESG-loikka ovat tällä hetkellä tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Alla keskeisimmät havainnot viime viikoilta.

Omnibus: viime hetken kompromissia etsimässä

Euroopan parlamentin keskustalaiset ja vasemmistopuolueet pyrkivät neuvottelemaan uuden kompromissin ennen torstain äänestystä niin sanotusta sustainability Omnibus -paketista (Responsible Investor, 17.1.). Neuvottelujen lopputulos on edelleen epävarma, mutta EPP:n kannassa on havaittavissa pehmenemisen merkkejä.

Aiempi äänestys neuvottelujen aloittamisesta kaatui, mikä kiristi suhteita EPP:n ja von der Leyenin enemmistön (S&D, Renew, Vihreät) välillä. Nyt haetaan sovintoa, joka keventäisi yritysten ilmastosiirtymäsuunnitelmien vaatimuksia ja rajoittaisi jäsenmaiden mahdollisuuksia kiristää sääntelyä kansallisesti.

Vastineeksi keskustalaisille halutaan osoittaa, että sääntöjä sovelletaan yhdenmukaisesti koko EU:ssa. Samalla vasemmistoryhmät pyrkivät säilyttämään siirtymäsuunnitelmien keskeisen sisällön.

Sopimus voidaan saavuttaa aivan viime hetkellä. Ilman kompromissia parlamentti joutuisi äänestämään sadoista eri muutosehdotuksista, mikä lisäisi ristiriitaisen lopputuloksen ja jopa salaisen äänestyksen riskiä. Tavoitteena on edelleen saada lopullinen Omnibus-sopimus valmiiksi vuoden 2025 lopulla tai vuoden 2026 alussa.

Havainnot ISSB-symposiumista

Osallistuin tuoreeseen ISSB-symposiumiin. Suomesta oli vain kaksi osallistujaa, toinen Nokia Oy:stä – yllättävän vähän, kun huomioi ISSB-standardien nopean globaalin yleistymisen.

Tällä hetkellä lähes 40 lainkäyttöaluetta, jotka edustavat noin 60 % maailman BKT:stä, ottaa ISSB-standardeja käyttöön tai hyödyntää niitä osana omaa sääntelyään. Yhdysvalloissa jo yli 70 % S&P-yhtiöistä raportoi ISSB:n mukaisesti. Seuraava kasvuvaihe kohdistuu erityisesti kehittyville markkinoille.

Teemoja, jotka erityisesti säväyttivät

Scope 3 käytännössä

Kaivosyhtiö Weir Groupin vastuullisuusjohtaja Jonathan Horrell kuvasi konkreettisesti Scope 3 -päästöjen roolia yhtiön strategiassa. Weir Group on laatinut toimenpidesuunnitelman kaikkien 15 Scope 3 -kategorian päästöjen vähentämiseksi. Haastavin osa-alue on myytyjen tuotteiden käyttö (kategoria 11), johon yhtiö vaikuttaa mm. asiakasohjauksen ja viestinnän kautta – tuloksellisesti.

Human Capital palaa agendalle

ISSB:n Human Capital -projekti on käynnistynyt uudelleen. Työ oli aiemmin jäissä, kun ISSB keskittyi yleisen S1-standardin ja ilmastostandardin (S2) käyttöönottoon.

Toimialakohtaiset vai yleiset mittarit?

Paneelissa (Nestlé, Shell, CPP Investments, Neuberger Berman) käytiin keskustelua siitä, tulisiko kestävyysindikaattoreiden olla toimiala-agnostisia vai toimialakohtaisia. Yhteiset mittarit tukevat globaalien standardien kehittämistä, mutta aktiiviselle sijoittajalle arvo syntyy usein siitä, että yrityksiä verrataan nimenomaan toimialan taloudellisesti olennaisissa kestävyystekijöissä.

Sijoittajan näkökulma: raportointi on väline, ei tavoite

CPP Investmentsin sijoitusjohtaja Richard Manley korosti, että kestävyysraportointi on ennen kaikkea keino arvioida, ymmärtävätkö johto ja hallitus liiketoiminnan pitkän aikavälin riskit ja mahdollisuudet – ja toimivatko ne niiden mukaisesti.

Pelkkä numerotieto ei riitä. Esimerkiksi matalat Scope 2 -päästöt voivat johtua joko energiatehokkuudesta tai yksinkertaisesti toimintaympäristöstä. Raportoinnin arvo syntyy siitä, miten se tukee hallituksen kykyä seurata strategian toteutumista suhteessa verrokkeihin.

Manleyn mukaan raportoinnin puute on selvä signaali sijoittajalle: jos johto ja hallitus eivät ole ajan tasalla kestävyysriskeistä, hallitus ei hoida perustehtäväänsä. Tämä vaikuttaa suoraan sijoituspäätöksiin.

Kiina ESG-raportoinnin “kultakaudella”

Kiina vauhdittaa muuntautumistaan yhdeksi maailman jäsentyneimmistä ja laaja-alaisimmista ESG-raportointiympäristöistä. Vuosina 2024–2025 pörssien uudet raportointivaatimukset ja valtionyhtiöiden (SOE) ennätyksellinen raportointitahti ovat laajentaneet ESG-kehikkoa merkittävästi (ESG University).

Kiinalaisten yritysten ESG-raportointi nojaa pitkälti IFRS:n ISSB-standardeihin (SASB-pohja). Kasvua vauhdittaa erityisesti Scope 3 -raportointivaatimusten yleistyminen, osin SBTi-vaatimusten kautta. Kattavuus on vielä vaihtelevaa, mutta suunta on selvä.

Keskeiset luvut ja kehityssuunnat

• 99 % finanssisektorista raportoi ESG-tietoja.
• Energiasektorilla kattavuus on 94 %, teollisuudessa ja teknologiassa 65 %.
• Vuonna 2024 Shanghain pörssissä 1 193 yritystä (52 % listatuista) julkaisi ESG-raportin.
• Suurten yritysten ESG-raportointi muuttuu pakolliseksi vuoteen 2026 mennessä (n. 500 yritystä).

Kansallinen ESG-järjestelmä rakenteilla

Kiinan valtiovarainministeriö on julkaissut ensimmäiset kansalliset kestävän kehityksen raportointistandardit. Järjestelmä kattaa mm. ilmastoriskit, hallintorakenteet, strategian, siirtymäsuunnitelmat ja ympäristövaikutukset.

Tavoitteena on valmistaa yritykset kansainvälisiin pääomamarkkinoihin sekä tukea Kiinan hiilitavoitteita vuosille 2030 ja 2060.

Valtionyhtiöt toimivat edelläkävijöinä: 379/409 listattua SOE-yhtiötä julkaisi ESG-raportin, selvästi enemmän kuin muu markkina. Samalla valtio edistää vihreiden joukkovelkakirjojen ja ilmastoraportoinnin käyttöä.

Johtopäätös

Kiinan ESG-raportointikehikko laajenee nopeasti sekä laajuudeltaan että kehittyneisyydeltään. Pörssien ja valtiovarainministeriön johdolla Kiina rakentaa kansallista järjestelmää, joka asemoi maan yhdeksi maailman systemaattisimmista ESG-raportointialueista.

• Teksti perustuu ESG University -materiaaliin. Tietojen varmentamista ei materiaalissa käsitellä.

Susanna Miekk-oja Managing Partner Tracefi