Syksyn 2024 ajankohtaiskatsaus kestävän sijoittamisen kentältä

Tervetuloa syksyn 2024 kestävyyden ajankohtaiskatsaukseen! Vuosi 2024 on tuonut mukanaan merkittäviä muutoksia kestävän sijoittamisen kenttään. EU-säädökset, kuten CSRD ja SFDR, sekä globaalit kestävyystrendit asettavat yrityksille ja sijoittajille kasvavia vaatimuksia. Käsittelemme tässä uutiskirjeessä ajankohtaisia kestävyyteen liittyviä teemoja, kuten ESGrahastojen kehitystä, teknologiajättien kestävyysraportointiin kohdistavia paineita sekä uusien sääntelykehysten vaikutuksia.

Aiheitamme lyhyesti:

• Ajankohtaista ESG-rahastojen pääomavirroista, menestyksestä ja määrittelystä . ESG-rahastojen pääomavirrat kasvoivat Euroopassa, mutta vähenivät Yhdysvalloissa. Artikla 8 -rahastot kasvoivat merkittävästi, kun taas artikla 9 -rahastot pienenivät. Eurooppalaiset ESG-rahastot lisänneet sijoituksia puolustusteollisuuteen Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen.

• Sosiaalisilla tekijöillä on ollut positiivinen vaikutus tuottoon. Tutkimuksen mukaan korkean rankingin sosiaalisissa pisteissä saaneet yritykset ovat tuottaneet verrokkejaan paremmin viimeisen 11 vuoden aikana. Inhimillinen pääoma on keskeinen tekijä yritysten menestykselle, henkilöstön hyvinvoinnin on todettu parantavan tuloksia. ISSB kartoittaa inhimilliseen pääomaan liittyviä sijoittajan tietotarpeita.

• EU:n jatkuva pyrkimys paremman tiedon suuntaan. Uudet direktiivit ja standardit voimaan, parantaen suurten yritysten raportointia kestävyydestä ja ohjaten pääomia vähähiilisiin

• sijoituksiin. Direktiivi laajenee koskemaan myös mm. eläkesäätiöitä sekä eläkekassoja. Kestävyystiedon kattavuus on parantunut, mutta kestävyysdatan riittävyyden ja luotettavuuden kehittäminen jatkuu.

• EU määritteli nimeämiskriteerit. EU on asettanut ESG-rahastoille kriteerit viherpesun estämiseksi.

• “AI haastaa teknoyhtiöiden ESG-statusta,” uusia ratkaisuja etsitään. AI-teknologian kasvu on haastanut suurten teknoyhtiöiden ESGstatuksen, erityisesti energian kulutuksen ja päästöjen osalta. Teknoyhtiöiden Scope 3 -päästöt ovat nousseet merkittävästi, mikä heikentää niiden nettonollatavoitteiden uskottavuutta.

• Asiantuntijoiden huomautus intressiristiriidasta. Asiantuntijat varoittavat ristiriidasta ei-kaupallisten päästöstandardien tekijöiden ja suurten teknoyhtiöiden välillä. Teknoyhtiöt pyrkivät vaikuttamaan siihen, miten niiden päästöt lasketaan ja kompensoidaan. Science Based Targets -aloite sallii vain rajoitetun kompensoinnin, mutta paine päästöjen laskentasääntöjen tarkistamiseen kasvaa.

• ‘Hiilidioksidi-cowboyt’ rahastavat Amazonin sademetsien suojellulla alueella - varoittava esimerkki kompensoinnista. Hiilikrediittimarkkinoilla ilmennyt ongelmia Amazonin sademetsien suojeluprojekteissa, joissa korruption ja väärinkäytösten vuoksi hankkeisiin liittyy epäluottamusta, kansainväliset säännöt hiilikrediittien kaupankäynnistä edelleen puutteellisia. Uusia valtioiden ja suuryhtiöiden yhteisiä malleja ilmastomuutoksen torjuntaan joskin jo kehitetään.

• Miten hiilikrediittimarkkinoiden on tarkoitus toimia? Lyhyt kuvaus organisaatioiden ja yksityishenkilöiden toimintaperiaatteista hiilikrediittimarkkinoilla.

• Uusi esimerkki yritysten ja hallitusten välisestä yhteistyöstä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kansainväliset suuryhtiöt sitoutuvat tukemaan Brasiliassa Amazonin sademetsien suojelua. Sopimus tarjoaa esimerkin, miten muut alueet voivat lähestyä kestävää metsien suojelua.

• Uuden kestävyyssääntelyn odotetaan vaikuttavan positiivisesti tuottoihin. Eläketoimijat uskovat, että kestävyyssääntely hyödyttää kaikkia omaisuuslajeja lähivuosina. Kestävyystekijöiden huomiointi voi luoda markkinoiden voittajia ja häviäjiä, mm. keskuspankit ovat alkaneet suosia ilmastoystävällisiä kohteita sijoituksissa.

• Varainhoitajien kvantitatiivinen kestävyysarviointi - onko sen aika.

Ajankohtaista ESG-rahastojen pääomavirroista, menestyksestä ja määrittelystä

Morningstarin mukaan ESG-rahastoihin kohdistuneet nettopääomavirrat kasvoivat vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla Euroopassa. Artikla 8 rahastot kasvoivat vahvasti luonnollisen kasvun kautta, kun taas artikla 9 rahastojen koko pieneni. Niiden yhteenlasketut pääomat edustavat noin 61 prosenttia EU:n rahastopääomasta. Yhdysvalloissa ESG-rahastojen kasvu oli enimmäkseen negatiivista. Uusia ESG-rahastoja lanseerattiin vähemmän kuin aiemmin. Ainoastaan niin sanotut transitio-ETF:t, joissa kohdeyritykset investoivat vähähiiliseen talouteen siirtymiseen, ovat selvässä kasvussa. Morningstar luokittelee rahaston ESG-rahastoksi, jos rahaston säännöissä on selvästi ilmoitettu vastuullisuustavoitteet. Näiden rahastojen sijoituskohteet valitaan usein best-in-class-menetelmällä ESG-luokitusten ja -riskien perusteella.

Eurooppalaisten ESG-rahastojen sijoitukset puolustusteollisuuteen ovat yli kaksinkertaistuneet Venäjän Ukrainaan tekemän suurhyökkäyksen jälkeen, kun poliittiset päättäjät vaativat vahvaa puolustusteollisuutta. Kasvu johtuu osin yritysten arvonnoususta. Ilmailu- ja puolustusteollisuuden osuus kaikista toimialoista on Morningstarin mukaan vielä pieni, noin prosentin suuruinen.

Sosiaalisilla tekijöillä on ollut positiivinen vaikutus tuottoon

MSCI:n elokuussa julkaistun tutkimuksen mukaan sosiaalisessa pilarissa MSCI ESG Ratings -luokituksessa korkeimman pistemäärän saaneet yritykset ylittivät tuotossa heikoimman pistemäärän saaneet kaikilla tärkeimmillä maantieteellisillä alueilla viimeisen 11 vuoden aikana.

Lähde: MSCI

Sosiaalisen pilarin teemoista inhimillinen pääoma oli yrityksille merkittävin - ei ehkä yllättävää, kun otetaan huomioon työntekijöiden universaali merkitys yrityksen menestykselle.

Henkilöstön hyvinvoinnin vaikutusta yhtiöiden tuloksiin on tutkittu paljon. Yhdysvaltalainen sijoitustutkimusyhtiö Irrational Capital on kehittänyt uuden tavan valita yhtiöitä sen perusteella, kuinka onnellisia työntekijöt ovat työssään. Yhteistyössä Harbor Human Capitalin kanssa luotuun, suuryhtiöitä seuraavaan Harbor Human Capital Factor (HAPI) ETF:ään valitaan korkeimman inhimillisen pääoman pisteytyksen saaneet yritykset. HAPI on lokakuun 2022 lanseerauksensa jälkeen voittanut yli 90 prosenttia vertaisrahastoistaan .

Yhtenäistä sosiaaliseen teemaa koskevaa dataa yrityksistä on vaikea saada.

Siksi IFRS:n kansainvälinen kestävyysorganisaatio ISSB käynnistää projektin arvioidakseen sijoittajien tietotarvetta inhimilliseen pääomaan liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista, joiden voidaan odottaa vaikuttavan yrityksen näkymiin.

EU:n jatkuva pyrkimys paremman tiedon suuntaan

Kuluvana vuonna astuivat voimaan EU:ssa suuria listayrityksiä koskeva kestävyysdirektiivi (CSRD) ja kestävyysstandardi (ESRS). CSRD:n EU- ja ETAmaiden kansallisiin säännöksiin siirtämisen määräaika umpeutui jo heinäkuussa. Noin 40 prosenttia EU:n jäsenmaista ja kolmesta ETA-maasta, Suomi mukaan lukien, ovat joko osittain tai kokonaan saattanut sen osaksi kansallista lainsäädäntöä ( lähde ). Erityisesti suuryritysten alihankkijoina toimivat pk-yritykset ovat valittaneet ESRS:n vaatiman työmäärän suuruudesta. Ilman tätä tietoa suuryritykset eivät kuitenkaan pysty keräämään alihankkijoidensa kestävyystietoja, mikä vaikeuttaa niiden edistymistä esimerkiksi omien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

CSRD koskee myös työeläkeyhtiöitä ja suuria TyEL-eläkesäätiöitä sekä eläkekassoja. Eläkesäätiöillä ja eläkekassoilla sen soveltaminen alkaa tilikaudesta 2025, joka raportoidaan ensimmäisen kerran vuonna 2026. Tällöin myös EU:n ^nanssitoimijoita koskeva tiedonantoasetus (SFDR) koskee lisäeläkelaitoksia tietyin rajoituksin.

SFDR:ssä ja EU:n taksonomia-asetuksessa vaaditaan varainhoitajia laatimaan määrämuotoinen kestävyysraportti artikla 8 -rahastoista, jotka edistävät kestävyyttä ja artikla 9 -rahastoista, jotka sijoittavat kestävästi noudattaen ‘ei merkittävää haittaa’ (do no signi^cant harm) -periaatetta. Rahastojen kohdeyrityksiltä edellytetään myös hyvän hallintotavan noudattamista.

EU:n ja IFRS:n kestävyysstandardien ansiosta suurten listayritysten kestävyystiedon kattavuus on selkeästi parantunut ja kestävyyssääntelyllä odotetaan olevan pääsääntöisesti positiivinen vaikutus tuottokehitykseen.

Uudet EU:n luomat ilmastovertailuarvot ohjaavat pääomia vähähiilisiin sijoituksiin, kun nollapäästöihin tähtäävät sijoittajat alkavat käyttää vertailuarvoja salkkujensa perustana, ja niihin pohjautuvat indeksituotteet yleistyvät.

ESG-luokitusten rinnalle ovat nousseet tarkemmat yritysten raportoimat kestävyysmittarit, jotka eurooppalaisten ja Euroopassa toimivien listayhtiöiden on tänä vuonna raportoitava varmennettuina.

Paljon on myös vielä kestävyysdatan riittävyyden ja luotettavuuden eteen tekemättä.  Päästölaskennan riippumaton toimija, GHG-protokolla on ajantasaistamassa ohjeistustaan, myös globaalit päästöjen kompensoinnin pelisäännöt ovat vielä kehittämättä.

EU määritteli nimeämiskriteerit

Viherpesun välttämiseksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA on julkaissut lopulliset suosituksensa ESG-nimisille rahastoille: luokiteltu kuuteen eri ryhmään, jotka on oheisessa kuvassa esitetty. Kuvassa

Ohjeiden mukaan ESG/kestävän kehityksen termit rahastojen nimissä on näkyy myös jokaiseen ryhmään liittyvät suositukset rahastonhoitajalle.

Ohjeissa on kaksi päävaatimusta:

1. Vähimmäissijoituksen kynnys: Vähintään 80 prosenttia rahastosijoituksista tulee täyttää rahaston sijoitusstrategian mukaiset sosiaaliset tai ympäristöominaisuudet tai kestävän sijoitustoiminnan tavoitteet. Lisävaatimukset on esitetty kuvan laatikoissa.
2. Poissulkemiskriteerit: EU:n ilmastovertailuarvot Paris-Aligned Benchmarkin poissulkukriteerit (PAB) ja Carbon Transition Benchmark (CTB). Kuvaamme niitä lähemmin seuraavassa kirjeessämme.

Lähde: ISS

’AI haastaa teknoyhtiöiden ESG-statusta,’ uusia ratkaisuja etsitään

Perinteisesti ESG-rahastot, jotka suurelta osin ovat indeksiosuusrahastoja, ovat sijoittaneet Pohjois-Amerikan isoihin teknoyhtiöihin ja ovat välttäneet fossiilisia toimialoja.

Varman toimitusjohtaja Risto Murto esitti somessa : ‘Jos sinulla on kestävyyteen fokusoiva rahasto, onko oikein, että rahaston isoin sijoitus on Microsoft. Ilman painavia teknoyhtiöitä olet hävinnyt indekseille pahasti, mutta nyt AI-boomi haastaa ESG-statusta. Datakeskukset energiasyöppöjä.’ Käsittelimme aihetta myös viime asiakaskirjeessämme , jossa kyseenalaistimme suurten teknoyhtiöiden hallitsevaa asemaa ESG-rahastoissa. Kysymys ajankohtaistui entisestään teknoyhtiöiden julkaistua vuoden 2023 kestävyysraporttinsa, joissa ilmoittivat päästöjen merkittävästä kasvusta. Kyse on tason kolme (Scope 3) päästöistä, jotka aiheutuvat mm. datakeskusten rakentamisesta AI-tarkoituksiin. Kun vielä yritys, kuten Microsoft, on sitoutunut nollapäästöihin vuoteen 2030 mennessä, niin melkoinen on kiire uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Tosin yksi keino vastata kysyntään on vieläkin ydinvoima. Microsoft ilmoitti äskettäin aikomuksesta investoida 1,6 miljardia dollaria ydinvoimalan uudelleen käynnistämiseen Pennsylvaniassa vastatakseen tekoälyn vaatiman sähkön kysyntään.

USA:n SEC joutui maaliskuussa lieventämään listattujen yritysten ilmastoraportointivaateita vahvan lobbauksen takia ja luopui vaatimasta listayrityksiltä Scope 3 -päästöjen raportointia. IFRS:n globaali kestävyysraportointiohjeistus puolestaan ehdottaa, että Scope 3 -päästöt tulisi raportoida ja EU vaatii niiden raportointia, mikäli ne ovat yhtiön liiketoiminnalle olennaisia.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että datakeskusten, kryptovaluuttojen ja AI:n käyttämä energia kaksinkertaistuu 2022-2026 noin kaksi kertaa Japanin kulutuksen suuruiseksi. Tämä kasvu uhkaa isojen teknoyhtiöiden nettonolla-tavoitteiden elinkelpoisuutta. Microsoftin päästöt ovat kasvaneet kolmessa vuodessa kolmanneksella ja Googlen neljässä vuodessa jopa puolella. Suuren osan kasvusta odotetaan tapahtuvan Yhdysvalloissa, jossa monet sähköverkkoalueet tukeutuvat edelleen fossiilisiin polttoaineisiin.

Teknologiayhtiöt sijoittavat uusiutuvaan energiaan, mutta eivät voi laajasti kontrolloida kuinka saastuttavaa energiaa niiden datakeskukset hyödyntävät käyttäessään paikallista sähköverkkoa. Nykyisen laskentakäytännön mukaan esimerkiksi datakeskuksen yöllä käyttämä energia hiili- ja kaasupainotteisessa Virginian osavaltiossa voidaan kuitata ostamalla todistus, joka on linkattu aurinkoenergiaan päiväsaikaan Nevadassa, jossa on vähäpäästöisempi sähkötuotanto-rakenne. Yhtiöt voivat kompensoida energian käyttöä sijoituksilla puhtaan energian todistuksiin hyödyntäen mm. Yhdysvaltojen eri aikavyöhykkeitä päästötreidauksessaan. Nämä uusiutuvan energian todistukset ovat hinnaltaan merkittävän edullisia.

Esimerkiksi Meta raportoi viime vuodelta 273 tonnin CO 2 -nettopäästöt, mutta omasta energian käytöstä aiheutuvat päästöt ovat todellisuudessa 3,9 miljoonaa tonnia CO 2 . Sen lisäksi tulevat vielä Scope 3 -päästöt.

Käytetyn sähkön päästövaikutus voidaan eri laskentamenetelmien mukaan esittää joko huomioiden sähkön todellinen alkuperä (paikallisesti) tai eri markkinainstrumenttien käytön jälkeen (markkinaehtoisesti).

Amazon pitää itseään vihreän liiketoiminnan edelläkävijänä. Se kertoo ylittäneensä itse asettamansa 100 prosentin uusiutuvan energian käyttötavoitteen. Kuitenkin Amazonin toiminta muodostaa merkittävän päästölähteen emittoimalla kasvihuonepäästöjä suhteellisesti enemmän kuin sen pilvipalvelukilpailijat. Artikkelissa Edinburghin yliopiston professori Matthew Brander vertaa nykyistä kompensaatiojärjestelmää tilanteeseen, jossa ostaisi liikunnalliselta työtoverilta oikeuden väittää tulleensa töihin pyörällä, vaikka itse saapuisi paikalle polttomoottoriautolla.

Asiantuntijoiden huomautus intressiristiriidasta

Ei-kaupallisten toimijoiden, jotka vastaavat yritysten päästöstandardien tekemisestä ja suurten teknoyhtiöiden välillä on vaarassa syntyä ristiriita, varoittavat asiantuntijat. Ratkaistava on kuitenkin, kuinka yhtiöt voivat saavuttaa haasteelliset ilmastotavoitteensa.

Amazonin pääomistajan Jeff Bezosin säätiöllä on suuri vaikutus

päästövähennyskompensaatiomarkkinaan . Säätiö on suuri Science Based Targets Iniativen (SBTi:n) toiminnan rahoittaja. SBTi on johtava, riippumaton yritysten ilmastotavoitteisiin sitoutumisen ja niissä edistymisen seurantaorganisaatio, joka on ^nanssitoimijoiden yleisimmin käyttämä ilmastotavoitteiden asetannassa ja seurannassa. Mikäli ilmastotavoitteisiin sitoutuneet yritykset eivät niihin yllä, poistetaan ne SBTi:n rekisteristä.

Nykyisin SBTi sallii rajoitetun kompensoinnin yhtiön kokonaispäästöistä. Jos yrityksen merkittävät Scope 3 -päästöt ovat 40 % tai enemmän Scope 1, 2 ja 3 kokonaispäästöistä, ne on sisällytettävä lyhyen aikavälin SBTi-tavoitteisiin . Esimerkiksi Amazon on jo poistettu SBTi:n rekisteristä, koska se ei ole saavuttanut asettamiaan päästöleikkaustavoitteita.

Keväällä, lobbauksen tuloksena, SBTi julkaisi aikeensa hyväksyä laajempi Scope 3 -päästöjen kompensointi. Tämä ehdotus ei kuitenkaan mennyt läpi, koska SBTi:n henkilökunta asettui sitä vastaan.

Nykyinen kasvihuonepäästöjen raportointijärjestelmä on voittoa tavoittelematon Greenhouse Gas Protocol (GHG). Sen hiililaskennan säännöt ovat EU:n, SECin ja SBT-aloitteen hiililaskentaohjeistuksen perusta. Protokolla harkitsee nyt laskentasääntöjen tarkistamista -niihinkin vaikuttaminen on yhtiöille ajankohtaista.

Isot teknoyhtiöt pyrkivät siis hiljaisuudessa vaikuttamaan siihen, kuinka niiden tulee raportoida päästöistään. Etunenässä ovat Amazon ja Meta, jotka ajavat yllä kuvatun markkinaehtoisen kompensoinnin vapaata käyttöä. Google ja mahdollisesti Microsoftkaan eivät kannata nykyistä menetelmää, vaan vaativat datakeskuksien käyttämän sähkön todellisen alkuperän huomiointia. Googlella on datakeskus Suomessa ja Microsoft rakennuttaa sellaista Suomeen.

Olisiko yksi vastaus Murron alkuperäiseen kysymykseen se, että ilmastotavoitteen tehneet sijoittajat huomioisivat päästötason Scope 3 tavoiteasetannassaan ja seurannassaan IFRS:n kestävyysstandardien mukaisesti ja päästökompensaation pelisäännöt vakautettaisiin globaalisti, joissa myös huomioitaisiin käytetyn sähkön alkuperä? Suurin vaikutus olisi sillä, että päästöille saataisiin yhtenäinen hinnoittelumekanismi.

WTO:n pääjohtajan Ngozi Okonjo-Iwealan mukaan maailmassa on 78 erilaista päästöhinnoittelun ja -verotuksen mekanismia. Hän ilmoitti syyskuussa , että WTO ottaa johdon työssä kansainvälisen päästöhinnoittelun kehittämiseksi IMF:n, OECD:n ja YK:n kanssa.

‘Hiilidioksidi-cowboyt’ rahastavat Amazonin sademetsien suojellulla alueella - varoittava esimerkki kompensoinnista

Kahden viime vuosikymmenen aikana uudesta hiilikrediittirahoitushyödykkeestä on tullut yksi maailman tärkeimmistä välineistä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suuret monikansalliset yhtiöt ja organisaatiot,

jotka harjoittavat päästöjen vapaaehtoista hiilipäästökompensointia, ovat käyttäneet niihin miljardeja dollareita. Osa kompensoinnista on kohdistunut metsien hiilensidontaan. Tähän on nyt tarttunut kielteisesti YK:n pääsihteeri António Guterres syyttämällä kompensointia korruptoituneeksi.

Arviolta 123 miljardia tonnia hiiltä sitova Amazonin sademetsä on maailmanlaajuisen ympäristömerkityksensä vuoksi vetänyt puoleensa yhä enemmän hiilikrediittejä hakevia, joita on kutsuttu “hiilidioksidi-cowboyiksi” ( carbon cowboys ). He ovat käynnistäneet suojeluprojekteja eri puolilla aluetta ja tuottaneet päästövähennysoikeuksia satojen miljoonien dollarien arvosta. Tuotettuja oikeuksia ovat puolestaan ostaneet maailmalaajuiset suuryhtiöt. Projektit ovat auttaneet muuttamaan Brasilian Amazonin suurelta osin vastuuttoman maailmanlaajuisen hiilikrediittikaupan keskukseksi, jonka myynti markkinatutkimuksen mukaan on arvoltaan lähes 11 miljardia dollaria. Washington Postin selvityksen mukaan yli puolet Brasilian Amazonin hiilikrediittien metsänsuojeluhankkeista on toteutettu valtion mailla, joiden pinta-ala on noin 200 000 km², eli lähes kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta.

Brasilian ympäristöministeri varoitti heinäkuussa kansainvälisiä sijoittajia luottamasta hiilicowboyden Amazonin hankkeisiin. Hankkeita koskeva poliisitutkinta on nyt aloitettu.

Kansainvälinen yhteisö ei ole onnistunut luomaan selkeitä maailmanlaajuisia sääntöjä metsien hiilikrediiteille ja niiden kaupankäynnille. Erityisesti ympäristöjärjestöjen vastustus luonnon tuottamien hyödykkeiden kaupallistamista kohtaan on vaikeuttanut sääntöjen kehittämistä. Suurin osa kaupankäynnistä tapahtuu vapaaehtoisten markkinamekanismien kautta, mikä osaltaan selittää väärinkäytösten ja korruption esiintymistä. Huomioiden metsien ja uudelleenmetsityksen merkittävä potentiaali ilmastonmuutoksen torjunnassa, on valitettavaa, ettei kansainvälinen yhteisö ole kyennyt edistymään tässä asiassa.

Miten hiilikrediittimarkkinoiden on tarkoitus toimia?

1. Teollisuus ja liikenne vapauttavat hiilidioksidia ilmakehään.
2. Organisaatiot ja yksityishenkilöt voivat ostaa päästöoikeuksia kompensoidakseen tai vähentääkseen omia päästöjään.
3. Hiilidioksidipäästöjen myynnistä saadut varat käytetään esimerkiksi serti^oituihin suojelu- tai metsityshankkeisiin.
4. Näiden hankkeiden tavoitteena on vähentää hiilidioksidin määrää sitomalla sitä puustoon ja maaperään. Serti^ointiorganisaatiot vahvistavat päästövähennykset.
5. Yritykset ja yksityishenkilöt ostavat näitä päästöoikeuksia, jolloin he saavat päästövähennystodistuksen eli hiiliserti^kaatin.

Vuoden 2024 New Yorkin ilmastoviikon keskeisiin teemoihin kuului päästöjen kompensointi, jota tukemaan asettui joukko suuria teknologiayrityksiä. Ne kannattivat Yhdysvaltain entisen ilmastoneuvottelijan John Kerryn mallia, jossa päästökompensaatio toteutettaisiin suuntaamalla rahoitusta kehittyviin maihin. Kerry kuitenkin korosti , että yritysten tulisi ensin keskittyä omien päästöjensä vähentämiseen ennen kompensaatiotoimien aloittamista.

Uusi esimerkki yritysten ja hallitusten välisestä yhteistyöstä ilmastonmuutoksen torjunnassa

Brasilian Paran osavaltion hallitus ja Amazon-yhtiön yhdessä muiden yritysten ja valtioiden, kuten Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kanssa, perustama

metsänsuojelualoite LEAF Coalition ilmoittivat New Yorkin ilmastoviikolla noin 180 miljoonan dollarin sopimuksesta. Amazon ja viisi muuta suurta yritystä sitoutuvat ostamaan hiilidioksidipäästöhyvityksiä tukeakseen Paran osavaltiossa sijaitsevien Amazonin sademetsien suojelua. Sopimus on hyvä askel maailman tärkeimmän ekosysteemin suojelemisessa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa, mikäli siihen liittyvät transaktiokustannukset säilyvät kohtuullisina. Hiilidioksidipäästöt hyvitetään tämän suojelualoitteen kautta.

Paran osavaltio on kärsinyt eniten metsien hävittämisestä vuodesta 2005 lähtien. Osavaltio pidättää itselleen vain sen osan hyvitystuloista, joka on tarpeen käynnissä olevien päästövähennystoimien rahoittamiseksi. Loput varat jaetaan paikallisille yhteisöille, kuten alkuperäiskansoille. Sopimuksen mukainen hyvitysten ostohinta on kolme kertaa korkeampi kuin aiemmin käytettyjen hyvitysten keskihinta.

Tämä sopimus syntyy aikana, jolloin hiilidioksidipäästöoikeuksien maailmanlaajuinen kysyntä on hidastunut. Suuret teknologiayritykset, kuten Microsoft, Meta ja Google, ovat kuitenkin viime aikoina tehneet merkittäviä investointeja päästöjen kompensoimiseen Brasiliassa.

Vaikka hiilidioksidipäästöjen ostaminen ei yksin ratkaise metsäkadon ongelmia, se korostaa yritysten kriittistä roolia suojelualoitteiden rahoittamisessa. Tämä uusi yhteistyömalli tarjoaa esimerkin siitä, miten muut alueet voivat lähestyä metsien suojelua ja ilmastotoimia.

ESG luo nahkansa viherpesulla odotetut seuraukset, mutta kestävyys on tullut jäädäkseen

Financial Timesin asiantuntijoiden haastattelussa ‘Who killed the ESGparty?’ kritisoidaan ESG:n lähihistoriaa, jolloin varainhoitajat ja kansainväliset palveluntarjoajat ottivat tuotekehityksessä ja markkinoinnissa varaslähdön ennen EU:n ja globaalien

kestävyysstandardien syntyä. Kritiikin ytimessä ovat ESG-luokitukset:

• DWS:n ex-vastuullisuusjohtaja Fixler: ‘ESG on triljoonien dollareiden markkinointitarina’
• FT:n toimittaja Mundy: ‘ESG on tarina hypestä ja kunnianhimosta’
• Norjan öljyrahaston johtaja Tangen: ‘Kun puhumme ESG:stä, puhumme ihmiskunnan tulevaisuudesta. Kyse on pitkän aikavälin ajattelusta ja pitkän aikavälin tuottojen ajattelemisesta

Kestävyyden, erityisesti ilmastomuutoksen torjumisen, merkitystä kukaan haastateltavista ei epäillyt. Ei myöskään Warren Buffet, joka on myöntänyt, että hän aliarvioi ilmastomuutoksen vaikutuksen sijoituksissaan. Berkshire Hathawayta uhkaa vähintään 8 miljardin USA:n dollarin korvausvaade sen omistaman infrasijoituksen osuudesta Texasin metsäpaloihin, koska kyseinen yhtiö ei ollut varautunut niihin riittävästi.

Uuden kestävyyssääntelyn odotetaan vaikuttavan positiivisesti tuottoihin

Sijoittajat seuraavat aktiivisesti energiamurrosta, jonka seurauksena uusiutuvien energialähteiden käyttö Euroopassa muodostaa jo yli 40 prosenttia käytetystä energiasta. Think Tank Emberin mukaan on todennäköistä, että globaalit kasvihuonepäästöt lähtivät laskuun vuodesta 2023. Laaja eläketoimijoille tehty tutkimus (mukana 193 toimijaa 13 maassa, joiden varallisuus yhteensä oli 193 triljoonaa euroa) osoittaa, että yli 43 %:ssa aktiivisista salkuista ESG-rahastojen osuus on yli viidenneksen. Vastaava luku passiivisissa rahastoissa on 28 %.

Tutkimuksen mukaan seuraavan viiden (kahden) vuoden aikana n. 60 % (n. 40 %) vastaajista uskoi kaikkien omaisuuslajien (listattujen osakkeiden ja joukkolainojen, vaihtoehtoissijoitusten) hyötyvän uudesta kestävyyssääntelystä.

Lähde: DWS

Suurin syy eläketoimijoiden mielestä kasvuun on, että perinteinen tapa sijoittaa modernin portfolioteorian mukaisesti ei huomioi riittävästi haitallisia ulkoisvaikutuksia, kuten ympäristön saastumista, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä jne. Uudet kestävyysindikaattorit mittaavat näitä kestävyystekijöitä.

ESG-tekijät eivät yksin määrää ESG-rahaston tuottokehitystä. Esimerkiksi öljyn hinnan noustessa jäävät ne yleensä tuottokehitysestä jälkeen, koska öljy-yhtiöt ovat niistä tavallisesti poistettu. Toisaalta korkojen nousu voi vaikuttaa kielteisesti cleantech-yhtiöihin, koska ne ovat usein riippuvaisia korkotasosta eli rahoituksen hinnasta.

Yleisesti ottaen tutkimus peilaa odotusta, että ESG:n huomiointi voi luoda markkinoiden voittajia ja häviäjiä:

1. Hallituksen tavoitteet ja sääntelypolitiikka. Äänestäjien vaatimusten rohkaisemana hallitukset keskittyvät yhä enemmän käsittelemään sellaisia kysymyksiä kuin sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus ja ilmastonmuutos. Kun politiikka kehittyy pakottaakseen markkinat heijastamaan paremmin ilmastonmuutokseen liittyviä ulkoisvaikutuksia, vaikutukset yritysten tuloksiin näkyvät todennäköisesti kaikilla sektoreilla.
2. Kestävyystietojen raportointi . Sekä kuluttajat että sijoittajat voivat tehdä tietoisempia valintoja.
3. Kuluttajien valinnat. Kuluttajien asenteet ja käyttäytyminen muuttuvat nopeasti, millä voi olla vaikutuksia yritysten pitkän aikavälin kannattavuuteen ja markkinoiden suorituskykyyn.
4. Keskuspankkipolitiikka . Keskuspankit lisäävät yhä enemmän vihreitä tavoitteita valtuuksiinsa. He voivat edistää näitä tavoitteita räätälöiden taseen hallintansa suosimaan ilmastoystävällisiä yrityksiä.

Varainhoitajien kvantitatiivinen kestävyysarviointi - onko sen aika?

Varainhoitajien kestävyysarviointi on pääosin laadullista. Keskeinen kysymys on, miten vaikeasti numeroitava kestävyys huomioidaan sijoituspäätöksissä? Kuitenkin tätä voi tutkia tarkemmin selvittämällä, mitä datalähteitä salkunhoitaja käyttää ja mihin heidän kestävyysosaamisensa perustuu.

Sijoittajainstituutioiden perusedellytyksenä varainhoitajien valinnassa on PRI-sitoumuksen allekirjoitus. Sitoutuminen edellyttää varainhoitajilta vuosittaista, laajaa raportointia siitä, kuinka ne asiakasvaroja ovat hoitaneet. PRI perii varainhoitajilta palkkion ja toimittaa heille heidän työstään laadullisen arvion.

Varainhoitajista on saatavilla nyt konkreettista tietoa kiitos EU:n uusien raportointivelvoitteiden. Tietoa löytyy mm. kestävien rahastojen määrästä, laadusta ja menestyksestä suhteessa toisiin varainhoitajiin sekä varainhoitajien sitoutumisasteesta vähähiilisyyteen. IFRS:n varainhoitotoimialalle kehittämät KPI:t toivat mallintamiseen konkretiaa.

Faktatiedon parantunut saatavuus mahdollistaa varainhoitajien kvantitatiivista arviointia. Parhaimmillaan valinta perustuu sijoittajainstituution tahtotilaan.

Kehitys kestävyyden kentässä on nopeaa. Olemme kaikki ensikertalaisia. Jatkamme viestiämme piakkoin, jolloin keskitymme voimakkaasti suosiotaan kasvattaviin EU:n ilmastovertailuarvoihin. Tuoreen FTSERussellin tutkimuksen mukaan sijoittajat pitivät hyödyllisimpänä ilmastovertailuarvoja koskevaa sääntelyä. Kuvaamme myös SFDR:n määrämuotoisen kestävyysraportin rakennetta ja sen soveltamista varainhoitajarajat ylittävään kestävyysraportointiin niin kuin me sen ymmärrämme.

Jos aiheemme kiinnostavat, niin otathan yhteyttä, hyvää alkanutta syksyä!

Susanna Miekk-oja ja Tracefin tiimi