Talvikirje: ESG vihdoin kohti konkretiaa

Tervehdys!

Yksi edellisen asiakaskirjeemme palautteista kuului: Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia ja pääkysymys on, mistä pitäisi löytää vastauksia? Pyrimme nyt keskittymään vastauksiin eli miten edetä ESG-uralla tuloksellisesti.

Aiheina siis

• Kysynnän taustatekijöitä
• Vielä kerran - onko ESG-sijoitusten tuotto kestävällä pohjalla?
• ESG-raportointikehikko ja aakkossoppa selkeytymässä
• Uusia mittareita Human Capital -alueelle
• Rahastojen tarkempi arviointi tarpeen
• Malleja tavoitteiden asettamiseen ja tavoitteiden toteutumisen arviointiin
• Vaikuttavuuden nousu - miten?
• Teoriasta käytäntöön

Kysynnän taustatekijöitä

Tammikuusta marraskuuhun 2020 sijoitukset kestäviin (sustainable) sijoituskohteisiin kasvoivat jopa 98 % verrattuna koko vuoteen 2019 . Syitä ovat voimakas ESG-rahastojen kysyntä ja suuntaus fossiilivapaisiin sijoituksiin. Öljy-yhtiöiden ja mm. yritysten, joilla on puutteita alihankintaketjun hallinnassa, arvot romahtivat. Aidot ESG-rahastot välttelevät öljy-yhtiöitä ja kyseenalaisia hankintaketjuja hyödyntäviä yrityksiä ja nyt hyötyivät siitä. Maailman suurimman varainhoitajan BlackRockin mukaan yli puolet sijoituksista ohjautuu kestäviin kohteisiin seuraavan viiden vuoden aikana. 

Öljyn ja hiilen dominanssi murentuu:

• Fossiilisten energialähteiden osuus käytetystä energiasta on 85 %. Energia edustaa kahta kolmasosaa kasvihuonepäästöistä
• Aurinko- ja tuulienergian osuuden odotetaan nousevan nykyisestä 5 %:sta 25 %:iin vuoteen 2035 mennessä ja 50 %:iin vuoteen 2050 mennessä, siirtymävaiheessa fossiilista energialähteistä puhtaimman, maakaasun, osuus on tärkeä.
• USA on aikeissa investoida 2 biljoonaa dollaria hiiliriippuvuuden vähentämiseen.
• EU on COVID-19-pelastussuunnitelman 673 miljardin euron budjetista korvamerkinnyt 30 % ilmastotekoihin ja se aikoo leikata kasvihuonepäästöjä 55 % vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoteen 1990).

Nämä ovat parempia uutisia niin ihmisten terveydelle kuin poliittiselle ja taloudelliselle vakaudellekin, varsinkin jos Kiina pysyy aikeessaan tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä.

Geopoliittisia riskejä:

• Kiina tuottaa jo tänään yli 70 % maailman aurinkokennoista, lähes 70 % sen litiumakuista ja 45 % tuulivoimaloista.
• Kiina myös pitkälti kontrolloi puhtaan energian tuottamiseen tarvittavia harvinaisia maametalleja.

Uutta on sijoitusinstrumenttien välinearvo geopolitiikassa: Sijoitusyhteisö on pitkälti keskittynyt arvioimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia yksityisten yritysten liikkeelle laskemien joukkolainojen ja osakkeiden arvoihin. Kuitenkin yli 70 % fossiilipolttoainevarannoista on valtioiden eikä yksityisten yritysten hallussa. Ilmastonmuutoksella on suuri vaikutus valtioiden talouteen ja niiden luottokelpoisuuteen. BlackRock julkaisi vastikään ilmastoriskeihin painottuvan valtioiden joukkolaina-ETF:n, jonka kohde-etuutena olevassa indeksissä mm. Saksan, Hollannin ja Espanjan osuus on pieni johtuen maiden suuresta hiiliriippuvuudesta. Sen sijaan esimerkiksi Ranskan paino on 34,9 % kun se perinteisessä indeksissä, missä osuuden suuruus määräytyy valtioiden velan suuruuden perusteella, on 25,8 %. 

Suomen osuus indeksissä lähes kolminkertaistuu 4,2 %:iin. Mikäli sijoittaminen tämänkaltaisiin indekseihin yleistyy, voi niillä olla välillinen vaikutus maiden rahoituskustannuksiin. Suomen osalta tämä saattaisi siis pienentää rahoituskustannuksia.

Valtion joukkolainoihin sijoittaville on siis ilmestynyt huomioitavaksi uusi riskiparametri, jonka merkitys salkussa on hyvä arvioida.

Vielä kerran – onko ESG-sijoitusten tuotto kestävällä pohjalla?

Vuoden 2020 Financial Timesin 10 luetuimman artikkelin joukkoon kuului Robert Armstrongin ”The Fallacy of ESG Investments” eli ”ESG-sijoituksiin liittyvät harhaluulot”. Artikkelin suosio kuvaa epäilijöiden suurta määrää. 

Kirjoittaja nostaa esiin teknologiayhtiöiden suuren osuuden ESG-rahastoissa ja kysyy miten käy, kun näiden osakkeet aikanaan laskevat. Merkitseekö tämä sitä, että ESG-profiili on huono sijoitusprofiili? Hän perustelee myös otsikon kuvaamaa kantaansa tappioilla, joita oli kärsinyt, koska oli finanssikriisin jälkeen pitäytynyt arvosijoituksissa, kun kasvuyhtiöt lähtivät nousuun. Kirjoittaja varoittaa siksi uskomasta sijoittamisen ”ismeihin”, joiksi lukee myös ESG:n. Hänen mukaansa toimialojen poissulkeminen ei voi kantaa kauas, koska kiistanalaisuus toimialoissa muuttuu ajan mittaan. 

Kirjoittaja ei huomioi, että toimialat eroavat toisistaan ja ESG-kysymykset ovat vahvasti toimialariippuvaisia. Hän ei myöskään kiinnitä huomiota kunkin toimialan taloudellisesti olennaisiin ESG-kysymyksiin. Kuitenkin juuri nämä ovat tutkitusti ESG-sijoittamisen kestävän tuoton perusta.

Kotimainen joulukuun 2020 Rahastoraportti kertoo, että kuudesta viiden vuoden aikajänteellä parhaiten menestyneestä maailman osakerahastosta viisi ovat aitoja ESG-rahastoja, joissa fokuksessa on ESG:n huomioiminen sijoituspäätöksissä. Niissä on ESG-kysymyksiin erikoistuneet salkunhoitajat ja ovat usein pieniä rahastoja – suuremmissa rahastoissa yritysten syvällinen analysointi on vaikeampaa ja arviot perustuvatkin usein karkeampaan kvantitatiiviseen analyysiin.

ESG-raportointikehikko ja aakkossoppa selkeytymässä

EU:n ohjeistus jalkautuu. Sijoitustuotteita tarjoaville tahoille astuu voimaan 10. maaliskuuta SFDR:n (Sustainable Finance Disclosure Regulation) tason 1 tiedonantovelvoite, jonka mukaan tarjoajien pitää raportoida tuotteiden kestävyyteen liittyvistä riskeistä. Tulee myös raportoida, miten kestävyyden huomiointi sijoitustoiminnassa näkyy palveluntarjoajan palkitsemisessa.

Torstaina 4. helmikuuta EU-komissio vastaanotti Euroopan valvontaviranomaisilta (ESA, European Supervisory Authorities) luonnoksen tason 2 kestävyystiedonantoasetuksen ( linkki ) teknisistä standardeista (RTS, Regulatory Technical Standards). Kyseinen standardiluonnos sisältää tekniset ohjeet vaadittujen kestävyystietojen sisällölle ja laajuudelle, näiden laskentametodologioille sekä raportoinnille. Tason 2 vaatimus astuu voimaan todennäköisesti vuoden 2022 alkuun mennessä.   

Viimeistään tammikuussa 2022 astunee voimaan velvoite raportoida EU:n taksonomiakriteerit täyttävän toiminnan prosentuaalinen osuus sijoituksista ja mahdollistavien (enabling activities) sekä siirtymätoimintojen (transition activities) osuudet sijoituksissa. Taksonomian ensimmäinen vaihe koskee ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä.

Sijoituspalveluiden tarjoajien täytyy raportoida maaliskuusta alkaen parhaansa mukaan, vaikka sääntelyn yksityiskohdat eivät ole vielä täysin selvillä.

Kuva Finanssivalvonnan 27.11.2020 pidetystä seminaarista ”Vastuullisuusraportoinnin kehityssuuntia”, jonka materiaaliin kannattaa tutustua.

EU:n standardeista vastaavan EFRAGin (European Financial Reporting Advisory Group) asiantuntijaryhmä on suunnitellut viimeisen kolmen kuukauden ajan yritysten NFRD:n (Non-financial Reporting Directive) sisällön rakennetta jatkotoimenpiteitä varten. Ryhmän ainoa suomalainen jäsen on ollut Tracefi Oy:n perustajaosakas Mikael Niskala. Suunnittelussa on noussut esiin mm. kestävyyskysymysten olennaisuuden määrittelyn, toimialapohjaisuuden ja SME-raportoinnin tärkeys.    Tuleva yritysten raportointi ja uusi varainhoitajien raportointi mahdollistavat sijoittajan tavoiteasetannan eri kestävyyden kysymyksissä. Varainhoitajien raportointivelvoitteen avulla pyritään vähentämään viherpesun ja SDG-pesun osuutta rahastotarjonnassa. Muutos raportoinnissa tulee olemaan hyvin suuri, enää ei riitä ESG-luokituksiin keskittyminen, vaan raporttien tulee perustua kestävyysdataan. Eri ESG-standardit lähenevät toisiaan , ehkä yhdistyvät. Suurin muutos on USA:n palaaminen ilmastomuutoksen torjunnan ja hillinnän tukijaksi. Se edesauttaa globaalin ESG-standardin syntymistä. Presidentti Biden on juuri nimittänyt korkeimman arvopaperiviranomaisen SEC:n johtoon tehokkaaksi arvioidun Gary Genslerin, joka ei vielä ole ilmaissut kantaansa yritysten ilmastoraportoinnin suhteen. Valkoiseen taloon taloudelliseksi pääneuvonantajaksi on nimetty Brian Deese, BlackRockin aiempi ESG-politiikan johtaja.    Uutta on, että IFRS (International Financial Reporting Standards), joka on kaiken taloudellisen raportoinnin globaali kehikko, harkitsee SSB-nimisen elimen (Sustainability Standards Board) muodostamista, jonka tarkoituksena on yhdistää kestävyyden standardeja taloudellisen raportoinnin rinnalle. Tuskin yksikään suurempi yritys voisi kuvitella toimivansa ilman IFRS:ää taloudellisen raportointinsa pohjana. Pankinjohtaja Erkki Liikanen toimii globaalin IFRS-säätiön hallituksen puheenjohtajana. IFRS uusii strategiaansa ja on tehnyt kyselyn eri markkinaosapuolille ja -valvojille, tulisiko sen rakentaa SSB. Mikäli vastaus on myönteinen, valmistelutyö yhteisten standardien laatimiseksi vauhdittuu. Ensimmäisenä tullee olemaan esillä ympäristöön liittyvä raportointi.    Viisi kestävyyden standardia GRI, SASB, CDP, IIRC ja CDSB julkaisivat vastikään uudenlaisen raportoinnin prototyypin perustuen TCFD:n ilmastoraportointiin IFRS-työn perustaksi.   Asian merkittävyyttä osoittaa se, että kolmen suuren finanssialan toimijan: Bank of American, State Streetin ja BlackRockin vetäjät yhdessä antoivat tukensa IFRS-hankkeelle (SASB seminaari 1.12.2020). Samalla he kirkastivat ESG-aakkossoppaa korostamalla kolmen tahon: IFRS:n, SASBin ja TCFD:n tärkeyttä sijoittajayhteisölle. SASB-standardin puolesta puhuu sen toimialapohjaisuus ja sijoittajalähtöisyys. Myös YK tukee IFRS:in roolia yhdistäjänä. On mahdollista, että kuulemme jo maaliskuussa, ottaako IFRS tärkeän haasteen vastaan globaalin ESG-standardikehikon rakentamiseksi.

Uusia mittareita Human Capital -alueelle

Tuore tutkimus Test of Corporate Purpose , jossa kohteena oli 800 globaalia listattua yhtiöitä, osoittaa, että yhtiöt, jotka ovat menestyneet parhaiten taloudellisesti olennaisten ESG-kysymysten hoitamisessa, ovat menestyneet COVID-19-pandemian aikana parhaiten. Näillä yhtiöillä on myös henkilöstöhallinto kohdallaan. Instituutiot ja varainhoitajat ovat nyt nostaneet ESG-tekijöissä S:n, eli sosiaalisten aiheiden painoarvoa. 

SASBilla on jo yli vuoden ollut meneillään projekti, joissa se ajantasaistaa Human Capital -raportointiaiheet ja   -mittarit ja nostaa näiden painoarvoa suhteessa kaikkiin kestävyysaiheisiin. Ehdotus on kommenttikierroksella 12.2.2021 asti. Taustalla vaikuttavat suuret linjat ovat automaatio ja teknologia, kasvavat tuloerot, globalisaatio ja muuttuva työvoiman ikärakenne. 

Tuotantopainotteisesta palvelukeskeiseen teollisuuteen siirryttäessä tarve kyvylle hyödyntää tietoa kasvaa ja työn laatu korostuu. Henkilöstöhallinnon uudet teemat ovat tällöin:

• Työpaikan kulttuuri ja vaikutusmahdollisuudet
• Työntekijöiden hyvinvointi ja työterveyshuolto
• Alihankintaketjun työolot
• Työvoiman osaamisen kehittäminen ja varallisuuden kasvattaminen (esim. eläkesäästäminen)
• Vaihtoehtoisen työvoiman, freelancereiden ja määräaikaisten rooli liiketoimintastrategiassa

Näistä aiheista syntyvät uudet raportointiteemat nykyisten aiheiden kuten työolojen, monimuotoisuuden ja henkilöstön vaihtuvuuden rinnalle. Suomen lainsäädännön sallimat henkilöstörahastot ovat parhaimmillaan henkilöstön vaikuttamisen ja eläkesäästämisen kanava. Mikäli SASB valitsee yllä olevat teemat mitattaviksi, niin institutionaaliset sijoittajat tulevat todennäköisesti palkitsemaan yhtiöitä, joilla henkilöstörahasto on käytössä. Uusien mittareiden lanseeraus tapahtunee jo kuluvan vuoden aikana.

Rahastojen tarkempi arviointi tarpeen

Pääosa institutionaalisista sijoittajista toimii hyvin rajallisin henkilöresurssein, jolloin rahastosijoittaminen on ymmärrettävästi pääväylä globaalissa sijoittamisessa ja varsinkin kehittyvillä markkinoilla. Finanssivalvonta nosti tilaisuudessaan esiin rahastoissa piilevän ilmastoriskin vakavuuden alla olevan kuvan avulla. Mikäli rahastojen sisältöä ei analysoida tarkemmin, saattavat useat ilmastoriskialtistumat jäädä huomioimatta. Pelkkä ESG-luokitus ja hiilijalanjäljen mittaaminen eivät siihen riitä, varsinkin niin kauan kuin hiiliriski keskittyy vain Scope 1 ja 2-päästöjen arviointiin. Laajentuva vaatimus raportoida myös Scope 3 eli päästöt, joita syntyy yhtiöiden palveluiden käyttäjien toimesta, vaikuttaa erityisesti internet- ja teknoyhtiöihin.

Rahastojen sijoituspolitiikkoja lukiessa mieleen on jäänyt eräs BlackRockin ETF, jonka sijoituspolitiikassa kerrottiin tarkkaan ESG-luokitus ja hiiliriski, mutta lisättiin, että kyseiset asiat eivät ETF:n sijoitusvalintoihin vaikuta, mikäli siitä ei erityisesti mainita.    ESG-luokitukset ovat hyviä arvioinnin työkaluja, varsinkin suunnan arviointiin, mutta ne eivät riitä. ERM SustainAbility Instituten Rate the Raters 2020 -tutkimuksen mukaan instituutio-omistajat käyttävät useampaa kuin yhtä eri luokitusta. Olemme kehittäneet menetelmän tutkia rahastosalkun sisältöä, ja käytössämme on rahastojen Sustainalyticsin ESG-luokitus. Hyödynnämme menetelmää varainhoitajien arvioinnissa. Yllä mainittu SFDR-raportointipaketti sijoittajille helpottaa arviointia ainakin eurooppalaisten rahastojen osalta.   Kannattaa selvittää, minkälaisia rahastoja, erityisesti indeksiosuusrahastoja salkku sisältää. Tehtävä ei ole helppo, jo ESG-indeksejä on yli 1000 erilaista.

Malleja tavoitteiden asettamiseen ja tavoitteiden toteutumisen arviointiin

Instituutioita kiinnostaa yhä useammin sijoitusten arviointi ESG-näkökulmasta tuoton tekijänä, riskienhallinnassa ja vaikuttajana. Arviointiin ei riitä pelkät luvut ja luokitukset, vaan kysyntää on myös johtopäätöksille. 

TCFD-ilmastoraportoinnin mallia, jossa ilmastoaiheita käsitellään hyvän hallintotavan, strategian, riskien hallinnan sekä mittarien ja seurannan avulla, sovellettaneen jatkossa myös muihin ESG:n osa-alueisiin. Olemme havainneet, että rakenne toimii hyvin kestävän sijoittamisen periaatteiden runkona.

Ilmastoteema on kiireellisyytensä johdosta monella nyt keskiössä. Yleistynyt hiili-intensiteetin seuraaminen ja vertaaminen viitearvoon kertovat jo paljon. Joskin Scope 3 -päästöjen osuus seurannasta vielä usein puuttuu.  Myös yrityslainojen arviointi on jäänyt vähälle, vaikka ne usein sisältävät fossiili-intensiivisten yritysten joukkolainoja. Tähän olemme pyrkineet löytämään ratkaisun. Vähähiilisten viitearvojen käyttöä emme ole vielä nähneet käytössä muilla kuin kansainvälisillä instituutioilla, ne yleistynevät näin ensin tuotteena ja sitten osana viitearvoa. Omistajainstituutioiden sitoumus hiilineutraliteetin saavuttamiseksi Joulukuussa 2020 kolmisenkymmentä merkittävää globaalia sijoittajaa (Allianz, Fidelity, Nordea Pension, CalSTRS, jne) julkaisivat allianssina Net Zero Target:in, joka on konkreettinen sitoumus hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä.  Erilaisia sitoumuksia on lukuisia, mutta tämä herätti huomioni, koska sen yksi aloitteentekijöistä on Generation Investment Managementin perustajaosakas David Blood. Generation on tuntemistani varainhoitajista ensimmäisenä integroinut ESG:n hyvin sijoitusprosessiinsa. 

Allianssi nojaa vahvasti tieteelliseen tietoon pohjautuvaan Science Based Targets -kestävyysperiaatteistoon, johon sitoutuneet yritykset asettavat tavoitteet Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja raportoivat näiden etenemisestä. Allianssi aikoo vaikuttaa yhtiöihin suoraan tai varainhoitajiensa kautta, eikä nojaa ulkopuolisten tahojen ESG-luokituksiin. Sitoumuksen osatavoitteet (pdf, vapaasti suomennettu) ovat konkreettisuudessaan hyvin käyttökelpoisia muidenkin instituutioiden ilmastoteemaan liittyvän tavoiteasetannan suunnittelussa (klikkaa suuremmaksi):

Vaikuttavuuden nousu – miten?

Omistajainstituutioiden vaikuttaminen yrityksiin, joko yksin tai yhdessä, on globaalisti vahvassa nousussa. Vaikuttaminen on myös tapa suojautua ilmastonmuutoksen lisäksi eriarvoisuuden systeemiseltä riskiltä.

Perinteinen tapa vaikuttamiseen on poissulkeminen, jolloin fokuksessa on YK:n normien rikkomisen välttäminen. Poissulkeminen ja rajaaminen ovat saaneet uuden ulottuvuuden esimerkiksi hiili-intensiivisten toimialojen poissulkemisena. 

Vaikuttamisen keinoja on suosia sellaisia varainhoitajia, jotka vaikuttavat yhtiöihin instituution omien tavoitteiden mukaisesti. Suurilla varainhoitajilla on valtaa vaatia esimerkiksi ilmastonmuutoksen kannalta merkittäviä yrityksiä tekemään niitä päätöksiä, joita ilmastokriisi edellyttää. Alla on ehkä yllättäväkin taulukko Majority Action 2020 -raportista siitä, miten vähän suuret varainhoitajat BlackRock ja Vanguard käyttivät äänivaltaansa vaikuttaakseen yritysten hallitusten toimintaan:

Tämä ehkä muuttuu: BlackRockin vuoden 2021 asiakaskirjeessä toimitusjohtaja korostaa nollapäästöisyyden mahdollisuuksia sijoittajalle ja sitoutuu siihen, että julkisissa korko- ja osakerahastoissa se julkaisee ilmastotavoitteen seurannan mittarin (temperature alignment metric), kunhan luotettavaa dataa on saatavilla. Samalla se edellyttää yrityksiä, joihin sijoittaa, raportoimaan, miten ne saavuttavat Pariisin ilmastotavoitteet ja pääsevät hiilineutraalisuuteen vuoteen 2050 mennessä.

Instituutiolle tapa pitää vaikutusvalta itsellään tai varainhoitajallaan on kieltää säilyttäjäyhteisöä käyttämästä omistamiaan osakkeita osakkeiden lainaukseen yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä. Usein indeksisijoittaja luovuttaa äänivaltansa, suursijoittajilla on mahdollisuus pyrkiä vaikuttamaan suoraan indeksirahastojen varainhoitajiin. 

Yksi indeksisijoittamisen matalien kulujen mahdollistaja on indeksirahastojen varainhoitajien säilytyksessä olevien arvopapereiden lainaamisesta saatu tulovirta. Riippuu palvelun tarjoajista, ohjautuuko osa tästä tulovirrasta takaisin rahastojen osuudenomistajille. Sijoittajan kannattaa selvittää varainhoitajansa lainauskäytäntö.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden käyttäminen vaikuttamisen tiekarttana on alkanut. Tällöin lähdetään instituution omista kestävän kehityksen tavoitteista ja vaikutetaan tavoitteisiin oman toiminnan lisäksi sijoitusten kautta määrittelemällä käytännön toimenpiteet ja KPI:t. 

Yhä useampi instituutio toteuttaa vaikuttavuutta vaihtoehtoisten sijoitusten kautta. Esimerkiksi private equity ja private debt -sijoitukset, joko rahastomuotoisesti tai suorina, ovat läpinäkyvä muoto käyttää omistajan vaikutusvaltaa joko hallitustyön kautta tai muuten.

Teoriasta käytäntöön

On ilmeistä, että kestävyydellä on tuottoon pitkänajan vaikutus ja että sijoittajainstituutio voi myös sijoituksia allokoimalla vaikuttaa. Se, miten kuinka kukin taho toimii, on yksilöllistä ja vaatii johdon ja hallituksen syvällistä pohdintaa, esimerkiksi alla olevien kysymysten avulla. Tavoitteen asettaminen lähtee aina omistajainstituution identiteetistä ja tavoitteista sekä lähtötilanteen tuntemisesta: Instituution identiteetti

• Tarkoitus, arvot, roolit ja vastuut

Instituution vaikutus

• Onko syytä tai mahdollista valita instituution omat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG:t)?
  • Jos kyllä, niin mitä ne ovat?
  • Mitä vaikutustapoja käytetään tavoitteisiin pääsemiseksi (apurahojen ohjaaminen, oma toiminta, sijoitusten ohjaaminen)?
• Poissulkemisen ja/tai rajaamisen periaatteet ja suosiminen (YK:n normit, toimialat)
• Indeksivalinta (sijoituskohteina tai vertailuarvoina): vähähiilisten vertailuarvojen käyttö?

Instituutio omistajana

• Tuleeko instituution olla aktiivinen omistaja? Jos kyllä, niin miten tahtotila on kirjattu? Mitä ovat toimenpiteet ja vaikuttamisen kanavat ja muodot? Miten varainhoitajat ovat aiheesta ohjeistettu? Entä seuranta?

Instituutio toimijana

• Onko salkun kestävyysaltistumat eli kestävyyden aiheisiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet tiedossa lähtötilanteen arvioimiseksi tavoitteiden asettamista varten? Jos kyllä, ovatko kestävyyteen liittyvät riskit hajautettu?
• Mikä on kestävyystiedon kattavuus omaisuuslajeittain? Kehittyykö kattavuus suotuisasti?
• Suunnataanko pääomia tavoitteellisesti toimialoihin ja/tai maantieteellisille alueille, jotka pyrkivät löytämään ratkaisuja instituutioiden valitsemiin tavoitteisiin

Esimerkkinä ilmastoon liittyviä kysymyksiä:

• Onko hiilineutraalisuustavoite asetettu? Jos on, niin onko tavoitevuosi 2030, 2035, 2050 tai jokin muu?
  • Onko tästä johdettu keskipitkiä, konkreettisia tavoitteita, joita seurataan?
• Tunnetaanko ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset ja miten salkku asemoituu Pariisin tavoitteisiin nähden?
• Vähähiilisten vertailuarvojen käyttö osana instituution perusallokaatiota?
• Onko tiedossa salkun jakauma EU:n taksonomian mukaisiin ns. vähähiilisyyden mahdollistaviin toimialoihin sekä siirtymätoimialoihin?

Osallistumme mielellämme konkreettiseen tavoitteiden asettamiseen ja huolehdimme tulosten säännöllisestä arvioinnista sisältäen varainhoitajavertailun. Kestävän sijoittamisen periaatteiden integrointi sijoitusstrategiaan lähtien mm. yllä olevien kysymysten vastauksista on hyvä tiekartta etenemiselle.   Vahvistimme loppuvuodesta pääomarakennettamme ja kuuden hengen tiimiimme liittyi Jonas Palmén, joka ryhtyy toimiin kestävän rahoituksen parissa. Jonas siirtyi meille tammikuun alussa Miltton Marketsilta, ja hän on kirjoittanut gradunsa pohjoismaisten yritysten menestyksen arvioinnista SASBia käyttämällä.   Lisäsimme datalähteiksi SASBin rinnalle CUSIPin (korkodata, USA, Japani, Aasia) ja rahastoseurantaan Morningstar Directin.     Tapaamisiin Susanna Miekk-oja ja Tracefin tiimi

CDP: Carbon Disclosure Project CDSB: Climate Disclosure Standards Board GRI: Global Reporting Initiative IIRC: International Integrated Reporting Council SASB: Sustainability Accounting Standards Board