Aiheet kesä-elokuun 2019 ajankohtaiskirjeeseeni ovat seuraavat:
- EU:n hyväksymät ohjeistukset ja julkistamat raportit; taksonomiasta lyhyesti
- ESG:n globaali eteneminen: avautuuko Japani vihdoin ESG-sijoittajien kohteeksi?
- Miksi ESG-arvioiden käyttö sijoittajalle ei riitä?
- Sijoittajan hallinnointikoodi (stewardship code) - tarvitaanko Suomeen?
Lyhyt opas taksonomiaan
EU eteni kesäkuussa kestävän rahoituksen strategian toimeenpanossa ja hyväksyi yritysten ei-taloudellisen raportoinnin (NFRD) suosituksen ilmastoon liittyvissä kysymyksissä; raportointisuositus ei ole sitova. TEG (Technical Expert Group) julkisti raportit koskien:
- taksonomiaa
- EU:n vihreiden joukkolainojen standardia
- ympäristö-viitearvoja ja viitearvojen raportoinnin periaatteet
Taksonomiaa koskeva raportti antaa kehyksen taksonomiaa koskevalle lainsäädännölle. **Taksonomia on työväline, joka auttaa yrityksiä ja sijoittajia määrittelemään, onko taloudellinen aktiviteetti ympäristöllisesti kestävä. Näin on, jos aktiviteetti vaikuttaa merkittävästi vähintään yhden ao. tavoitteen saavuttamiseen, eikä haittaa samalla muiden saavuttamista:
I) ilmastonmuutoksen torjuminen II) ilmastonmuutokseen sopeutuminen III) veden ja meren luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu IV) siirtyminen kiertotalouteen, jätteiden syntymisen ehkäiseminen ja kierrätys V) saastuttamisen ehkäiseminen ja kontrolli VI) terveiden ekosysteemien suojelu** Taksonomia on rakennettu EU:n NACE-toimialaluokitusjärjestelmän päälle. Suomalainen TOL- toimialaluokitus perustuu NACE-luokitusjärjestelmään.
Raportti antaa:
- 67 teknistä valintakriteeriä, joilla voi olla ilmastonmuutosta hillitsevää vaikutusta 8 toimialalle (maatalous; metsätalous; tuotantoteollisuus; sähkö, kaasu, höyry ja ilmastointi; liikenne; vesi ja viemäröinti; tieto-ja viestintätekniikka sekä rakennus ja kiinteistöt). Lähes jokaisella mainituista sektoreista on arvioitu olevan myös haittavaikutuksia
- metodologian ja esimerkkejä ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävien vaikutusten arviointiin
Taksonomian sisältöä kehitetään eteenpäin, tarkoitus on laajentaa sitä koskemaan useampia sektoreita, mutta se on käyttövalmis nyt. Parhaimmillaan taksonomia antaa sijoittajille työkalun selvittää ja kommunikoida, mikä osa sijoitussalkussa olevien yritysten taloudellisista aktiviteeteistä on ympäristöllisesti kestävää.
ESG:n globaali eteneminen: avautuuko Japani vihdoin ESG-sijoittajien kohteeksi?
Kaksi Pohjoismaalaista, AP4:n edustaja ja allekirjoittanut, osallistuivat monilukuisen yleisön kanssa heinäkuun helteisessä Tokiossa ICGN:n (International Corporate Governance Network) vuosikokoukseen. Osallistujat olivat pääosin aasialaisia, erityisesti japanilaisia ja eteläkorealaisia varainhoitajia sekä institutionaalisia sijoittajia. Kokouksen teemana oli suunnata hyvää hallintotapaa kestävään arvonluontiin.
Osallistumiseni syy ei ollut kaipuu kotikulmille, työskentelinhän siellä kolmisen vuotta, vaan nähdä, miten ESG etenee muuallakin kuin Euroopassa ja USA:ssa. Japani on tärkeä sijoittajavaikuttaja, sen kansalaiset ovat säästämisorientoituneita ja siten henkivakuutusyhtiöt ja eläkeyhtiöt ovat suuruudeltaan merkittäviä – esimerkiksi valtiollinen eläkerahasto GPIF (varat 1,4 biljoonaa USD) on maailman suurin eläkerahasto, jonka linjauksia globaalit varainhoitajat seuraavat tarkasti. Japanin talous on BKT:lla mitattuna kolmanneksi-neljänneksi suurin maailmassa kuten myös sen pääomamarkkina, 3672 listattua yhtiötä.
Perinteisesti japanilaiset yritykset ovat olleet erittäin pidättyväisiä raportoinnissaan. Yhtiöiden klusterirakenne on peittänyt alleen todellisen omistajapohjan, hallintotavan laadusta on jo kielikysymyksen takia ollut vaikea saada selvyyttä. Japanilaisilla yrityksillä ei-taloudellinen raportointi on laahannut kansainvälisten verrokkien perässä. Esimerkiksi Generation Ltd., kokenut kestävyyssijoittaja, on osallistunut Japanin markkinakehitykseen vain johdannaisten kautta, koska yritysten raportointi ei ole heitä tyydyttänyt.
Japanilaisia yrityksiä pidetään innovaation kärkimaana sekä johtavana maana mm. vanhusten huoltoon liittyvässä robotiikassa. Taito, jota japanilaiset yritykset tulevat viemään muihin Aasian maihin, joiden väestö myös vanhenee.
Yhtiöiden silmiinpistävintä arvomaailman ominaisuutta kuvaa vanhan kyselytutkimuksen tulos, joka pitänee vieläkin paikkansa: amerikkalaisista yhtiöistä 97 % piti omistajia yrityksen tärkeimpänä sidosryhmänä, kun Japanissa 67 % piti henkilöstöä tärkeimpänä. Elokuussa 2019 USA:n vaikutusvaltainen Business Roundtable-järjestö peräänkuulutti vahvasti japanilaisempaa arvomaailmaa yrityksille. Palvelusektorin kasvaessa henkisen pääoman merkityksen arvo nousee. Japanissa jo Edo-kauden aikaan (AD 1603-1868) kauppiaat toimivat win-win-win periaatteella, missä ostajan ja myyjän lisäksi yhteiskunnan tuli myös hyötyä kaupasta.
Japanissa naisten osuus Top 100-yhtiöiden johdoista on vain 6,5 %. Tämä luku on kasvussa, pääministeri Shinzo Aben Womenomics-ohjelman tavoite on nostaa luku blue-chip-yrityksissä 30 %:iin ensi vuonna. Ikääntyvä kansa tarvitsee naisia ei vain lasten synnyttämiseksi vaan osaksi aktiivista työvoimaa. Seminaarin osallistujista yllättävän moni oli naisia, jotka myös osallistuivat keskusteluun aktiivisesti.
Japanin uusi yritysten hallintokoodi (corporate governance code)
Japanissa useat ministeriöt ovat pääministeri Aben johdolla tehneet yhteistyötä yritysten hallintokoodin (Corporate Governance Code) kehittämisessä, jonka uudistettu versio julkaistiin kesäkuussa 2018.
Koodin ytimenä on:
- pääomakustannusten oikea huomiointi ja hyödyntäminen resurssien allokoinnissa;
- toimitusjohtajan aseman normalisointi (läpinäkyvä prosessi toimitusjohtajan palkkaamisessa sekä tämän erottamiseksi perustuen yrityksen tuloksellisuuden arviointiin;
- johdon palkitsemisen linkittäminen keskipitkän ja pitkän tähtäimen tavoitteisiin.
Viime ajan symbolisesti tärkeitä kehityksiä:
- ACGA (Asian Corporate Governance Association) laski Japanin sijoitusta Aasian maiden joukossa sijalta 3 sijalle 7, yhtä alas kuin Intia.
- USA:n aktivistirahasto pakotti Olympus-yhtiön valitsemaan hallitukseensa ulkomaalaisia jäseniä. Olympus suostui ehdotukseen, mikä oli ensimmäinen kerta, kun japanilainen yhtiö taipui aktivistin ehdotukseen. Yleensä japanilaiset yhtiöt ovat kieltäytyneet vastaavista ehdotuksista tai vastanneet hiljaisuudella.
- Lixilin yhtiökokouksessa 25.6.2019 osakkeenomistajien valtataistelu johti Japanissa ensimmäistä kertaa siihen, että toimitusjohtaja valittiin vastoin yhtiön esitystä. Tämä merkitsee, että ulkomaiset sijoittajat eivät olleet tyytyväisiä nimitysvaliokunnan sisäiseen prosessiin ja että he asettivat substanssin muotoseikkojen edelle.
Nyt fokus on ryhmänhallinnossa. Yksi tärkeimmistä teemoista on listattujen tytäryhtiöiden problematiikka; listattuja tytäryhtiöitä on n. 600. Japanissa myös valtio kiinnittää asiaan huomiota, METI* on juuri julkistanut ohjeistuksen, kuinka hillitä emoyhtiön ja vähemmistöosakkaiden välistä konfliktia avoimella raportoinnilla ja riippumattomien hallitusten jäsenten nimeämisellä.
Kilpailukyky ja houkuttimet kestävään kasvuun yritysten ja sijoittajien yhteistyöllä
Professori Kunio Ito on johtanut METI:n projektia, joka tähtää kestävään kasvuun. GPIF on asettunut vahvasti uudistuksen puolestapuhujaksi. Iton esitys pohjautuu edellä kuvattuun uusittuun hallintokoodiin. Projektin mukaan yhtiön arvonkehityksen kestävän kasvuun päästään kahta kautta:
- Arvonluonti parantamalla pääoman tuottavuutta (ROE-ROIC), vahvistamalla hallituksen asemaa ja pitämällä dialogeja sijoittajien kanssa.
- Kestävää keskipitkän ja pitkän ajan arvonluontia suosimalla ESG-SDG:tä (YK:n kestävän kehityksen tavoitteet) TCFD:n** ohjeistuksella.
Ilmastonmuutos on tärkein ESG-kysymyksistä ja kestävän kehityksen tavoitteista. METI on tehnyt ohjeistuksen japanilaisille yrityksille TCFD:n käyttöön ottamiseksi. Vaikutukset ovat selkeästi nähtävissä. Japani on noussut maailmanlaajuisesti raportoijien kärkeen. TCFD saa nostetta lokakuussa aihetta käsittelevässä Summitissa Tokiossa.
Yhteenvetona:
- Pitkän aikatähtäimen arvonluonnissa tulee pyrkiä sekä laadukkaaseen ESG:hen että myös korkean laadun ROE:hen
- Japanissa arvot ovat jo historiallisesti olleet SDG:n mukaiset
- Japani suurin TCFD:n tukija
- TCFD:n ohjeistuksen käytön kasvu edellyttää yritysten ja sijoittajien vahvaa yhteistyötä.
Mikäli japanilaiset yritykset vievät kestävän arvonluonnin käytäntöön, voi avautumisella olla pitkällä tähtäimellä vaikutusta osakkeiden arvonkehitykseen, mutta myös jenin arvoon. Palattuani kotimaahan kysyin Generationilta, onko sijoituksia nyttemmin suunnattu japanilaisiin yrityksiin. Vastaus oli myönteinen ja kuulin, että Al Gore, joka on Generationin hallituksen puheenjohtaja, on tehnyt läheistä yhteistyötä GPIF:n CIO:n kanssa. Kutsuisin tätä todelliseksi vaikuttavuudeksi.
Miksi ESG-arvioiden käyttö sijoittajalle ei riitä?
Eri ESG-arvioiden korrelaatioista on rutkasti eri tutkimuksia. Pääsääntö on, että niiden menetelmät ovat ”black box”, ne eivät korreloi keskenään. Tokion ICGN-kokouksessa GPIF vertasi 430 japanilaisen yhtiön MCSI- ja FTSE-kestävyysarviointeja. Alla oleva kuva on karua luettavaa – korrelaatio on hyvin matala:
BlackRockin yksi perustajista, varapääjohtaja Barbara Novick kuvasi eri maiden sijoittajien hallinointikoodeja (stewardship code). Kun puhe kääntyi eri ESG-arviointien epäyhtenäisyyteen, sekä hän että Ontario Teachers’ Pension Planin toimitusjohtaja puhuivat vahvasti SASB-standardin*** puolesta: ”TCFD and SASB are the ones that will survive. SASB because it is industry-based and has a focus on financial materiality.” Kuvassa oikealla olevan Nissei Asset Managementin vetäjä mainitsi myös, että yhtiö on SASBin partneri.
ESG-tietoa tulee kaikkialta. ICGN:n järjestämässä koulutuksessa ”Stewardship and Sustainability” yhdysvaltalaista Matthews Asiaa edustanut ESG-analyytikko Kathlyn Collins kertoi, että heillä kuluu datalähteisiin vuodessa n. 300 000 USD. Puolet datasta kerätään julkisista lähteistä, puolet maksullisista. Parhaana työvälineenä eteenpäin katsovaan analyysiin myöskin hän piti SASBia ESG-arviointeja hän seurasi lähinnä arvioiden suunnan selvittämiseksi, piti niitä liikaa taaksepäin katsovina.
Sijoittajan hallinnointikoodi (stewardship code) – tarvitaanko Suomeen?
Osallistuin ICGN:n perusteelliseen koulutukseen, jonka aiheena oli sijoittajan ja varainhoitajan hallinnointikoodit ja miten integroida ESG sijoituspäätöksiin. Aihe on laaja. Eri maissa on omat koodinsa, niistä kehittynein on Britannian koodi, jota paraikaa uusitaan ja joka on ollut pohjana monen maan koodin kehittämisessä. Kanada ja Japani ovat myös kehittäneet oman koodinsa. Kanadassa sitä rakennetaan institutionaalisten sijoittajien ja yritysten yhteistyössä. Monessa maassa aiheella on pitkä perinne, yksi koodin eduista on, että se määrittelee hyvin roolit ja vastuut hallituksen jäsenestä varainhoitajaan ja antaa kehyksen niin tavoiteasetannalle kuin seurannalle.
Koulutuksessa pisti silmään sen osittainen vanhakantaisuus, sillä siinä ei huomioitu TCFD:n eteenpäin katsovaa rakennetta. Tracefin kokemuksen mukaan kyseinen rakenne toimii hyvin myös sijoituspolitiikkaa täydennettäessä ja myös hyvänä peilinä EU:n yritysten raportointisuositukselle. Samaan olivat päätyneet muutama seminaariin osallistuva suursijoittaja Kanadasta.
Suomessa on totuttu kirjaamaan sijoitus-, riski- ja omistajapolitiikka sekä poissulkemisen ja rajaamisen periaatteet. Kysymys kuuluu, tarvitaanko tähän muutosta, eli Suomeen oma sijoittamisen hallintokoodin ohjeistus? Jos tarvitaan, ketkä valjastetaan sen tekijöiksi?
Hallintokoodi, josta alla ICGN:n kuva, kuvaa instituution tarkoitusta, sekä sijoittajavastuun (fiduciary duty) toteuttamista.
Kesä toi maailmalta onnitteluja maininnoista kansainvälisessä IRRI (Independent Research in Responsible Investment) Survey 2019-kyselyssä sarjassa ”Most positive contribution to Sustainable Investment”. Saimme tunnustuksia ainoana riippumattomana kestävyys-ja vaikuttavuustiedon tuottajana Suomessa. Tieto lämmitti, tästä on hyvä jatkaa.
Solidiumin sijoitusjohtaja Annareetta Lumme-Timonen puolestaan ylsi korkealle kymmenen parhaan joukkoon sarjassa ”Best understanding of companies - asset managers”.
Olisi hienoa saada Sinulta palautetta, mielipiteitä tai tietoa kestävyyden kysymyksistä, jotka kiinnostavat.
Ystävällisin terveisin Susanna M.
- Ministry of Economy, Trade and Industry, Japanin talous-, kauppa- ja teollisuusministeriö ** Task Force on Climate-related Financial Disclosures on markkinavetoinen yhdenmukaistettu raportointisuositus, jossa selvitetään ilmastonmuutoksen taloudelliset riskit ja mahdollisuudet. *** Sustainability Accounting Standards Board. SASB-standardi on ainoa globaali kestävyyden standardi, joka perustaa metodologiansa toimialakohtaiseen taloudelliseen olennaisuuteen.